25.11.2015

Koulunkäyntiä keisarin ajasta peruskouluun


Muistolan koulu aloitti toimintansa 1895. Alkuvuosina koulu toimi vuokrahuoneissa, mutta oma koulurakennus valmistui 1900. Ensimmäisen koulusalin kalustus sisälsi kahdenistuttavia pulpetteja, opettajan pöydän ja taulun. Muita välineitä olivat ”harmooni, 5 seinäkarttaa, koulutelluurio, anatomisia ja eläintieteellisiä kuvatauluja, helmitaulu, Singerin perheompelukone, veistomallikokoelma, kaksi höyläpenkkiä, 12 oppilaan käsityökalut ja Bonsdorffin mittausopilliset havaintovälinekappaleet”.

Ennen Suomen itsenäistymistä koulusta oli lomaa esimerkiksi keisarin nimi-, syntymä- ja kruunajaispäivinä, attentaatista pelastumisen päivänä ja keisarin puolison merkkipäivinä.

Ensimmäisenä lukuvuotena annettiin numeroita 22 eri aineesta. Käytös, ahkeruus ja tarkkuus arvioitiin erikseen. Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita oli 73 8-14-vuotiasta ja päästötodistuksen sai 1 poika ja 6 tyttöä. Lukukausimaksu oli 1 markka, josta köyhät oli vapautettu. Oppikirjoja ei alkuvuosina paljoa ollut saatavilla. Uskonnon oppikirjoina toimivat Uusi Testamentti, Lutherin katekismus ja Svebiliuksen selitykset. Laulussa opetettiin C-duuri, 30 virttä ja 15 hengellistä laulua ja Rikströmin kanteleen 12 laulua. Historiaa kerrottiin Topeliuksen Maamme -kirjasta. Maantiedon kurssilla oli läpikäyty Suomi ja Venäjä. Äidinkieli oli sisälukua, oikeinkirjoitusta ja kotoharjoituskirjoitusta sekä Niemen järjestelmän mukaista kaunokirjoitusta. Laskento sisälsi peruslaskutoimitukset ilman jakolaskua.

















Äitienpäivän viettoa Muistolan koululla. Kuva: Sastamalan seudun museo.

Muistolan alakoulu valmistui vuonna 1930. Sotien jälkeen oppilaiden määrä kouluissa lisääntyi suurten ikäluokkien ja siirtoväen lasten myötä. Muistolan uusi koulu valmistui pappilan alueelle vuonna 1953. Vuoden 1955 alueliitoksessa Vammalan kauppala sai osan Muistolan ja Kirkonkylän koulupiireistä sekä niiden kaikki koulurakennukset Muistolan vanhaa koulua lukuun ottamatta. Muistolan piiri päätettiin oppilasluvun kasvun toivossa säilyttää, koska piirillä oli uusi juuri valmistunut koulukin, mutta opetusta ei toistaiseksi järjestetty Muistolan piirissä. Oppilaat saivat käydä Vaununperällä ja Kaukolassa. (Piilonen 1969, 139-140.)

1960-luvulla Tyrvään kuten muunkin maaseudun koulut alkoivat suurten ikäluokkien käytyä koulunsa autioitua. Oppilasluku kääntyi vuodesta 1959 lähtien tasaiseen laskuun. (Piilonen 1969, 141.)

Syksyllä 1968 kuusivuotisen kansakoulun pohjalle rakentuvan kolmivuotisen yläasteen ensimmäinen vuosikurssi pääsi alkamaan. Yksitoista kuntaa oli aloittanut kokeilun vuotta aikaisemmin ja seitsemän kuntaa aloitti sen samaan aikaan kuin Tyrvää, Karkku ja Vammala. Tyrvää ei ollut ensimmäinen, mutta ensimmäisiä koekenttiä edettäessä kohti yhdeksänvuotista peruskoulua, jonka oli määrä tarjota kaikkea sitä, mitä kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu ennen. (Piilonen 1969, 143.)

Lähteet:

Inna, Jouni: Muistolan koulu 1895-1995, historiikkia koulun vaiheista 100 vuoden ajalta. Julkaisematon.

Piilonen, Juhani 1969: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä. Tyrvään kunta 1869-1968. 

Outi Lähteenlahti
Projektityöntekijä
Sastamalan seudun museo ja Pukstaavi

Lisää Muistolan koulun ja koulunkäynnin historiasta Rihvelitaulusta tablettiin - Muistolan koulu 120 vuotta -näyttelyssä Sastamalan seudun museossa tämän vuoden ajan. 


Näyttely on talvikaudella avoinna tilauksesta, ota yhteyttä info(at)pukstaavi.fi, 010 321 2950.

Näyttely on myös avoinna yleisölle hiihtolomien aikaan
ke–la 24.2.–27.2. klo 12–16, ke–la 2.3.–5.3. klo 12–16

 0.–6.-luokkalaisille koululaisryhmille voi varata tutustumisajan näyttelyyn
15.2.–19.2. klo 8–14 väliselle ajalle 9.2. mennessä Pukstaavin infosta. Varaa tutustumiseen n. 45 minuuttia. 

Näyttelyyn on vapaa pääsy.