19.6.2013

Kesäisiä kuvia Sastamalan seudun museon arkistosta

Sastamalan seudun museon kuva-arkistossa on tuhansia kuvia seudun arjesta ja juhlasta, ihmisistä, rakennuksista ja töistä. Vanhimmat kuvat ovat 1800-luvun lopulta, uusimmat viime vuosilta. Kuva-arkistoa käyttävät museon henkilökunnan lisäksi esimerkiksi tutkijat, kirjailijat ja lehdistö – aina kun tarvitaan kuvia menneisyydestä. Tässä muutamia kesäisiä kuvia arkistosta.



Retket kuuluvat kesän viettoon. Satakuntalainen Osakunta retkeili Karkussa 1900-luvun alussa.

Juhannusjuhlat Vihattulanniemessä 1935. Juhlilla esitettiin näytelmä Seitsemästä veljeksestä. Saunakohtausta varten hankittiin oikea hirsisauna, joka poltettiin näytelmässä.

Vammalassa kesällä 1964 järjestetyssä uimakoulussa tarvittiin vielä lämpimiä vaatteita.

Saunavihtoja tehtiin urakalla seuroissa 1964. Kuvassa vasemmalta Artturi ja Aili Ristimäki, Aino Kallionsivu ja Vihtori Nieminen.

Vammalan torilla tehtiin vihtakauppaa 1970-luvulla, vasemmalla torikauppias Armas Santala.

Erilaiset pihapelit kuuluvat myös kesään. Pienoisgolfkenttä tuli Vammalaan 1955.


Jos sinulla on kuviin liittyviä lisätietoja, voit lähettää niitä osoitteeseen sastamalan.museo(a)sastamala.fi.

13.6.2013

Sastamalan seudun museo puksuttaa

Sastamalan seudun museon näyttelyn sulkeminen uudistamisen ajaksi on herättänyt voimakkaita reaktioita. Se on yllättävää, koska museossa ei juuri ole ollut kävijöitä. Toisaalta reaktiot ovat ymmärrettäviä, sillä paikallismuseon olemassaololla on itseisarvo – käytiin siellä tai ei. 

Hurjimmissa kannanotoissa syyllinen on aivan syyttä ollut vuonna 2011 avattu Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. Suomen kirjainstituutin säätiö hallinnoi kumpaakin museota, ja pyrkii jakamaan vähät resurssit tasapuolisesti. Pukstaavin avaamiseen on panostettu näyttävästi, ja nyt onkin Sastamalan seudun museon vuoro.

Sastamalan seudun museo ei ole kiinni kaikilta museotyön osa-alueilta, koska museon kuva- ja tietopalvelu on jatkuvasti asiakkaiden käytössä. 

Näyttelytilat ovat suljettuna tämän vuoden ajan. Syynä tähän on vuosia esillä olleen näyttelyn purkaminen, esineiden digitointi ja lainaesineiden palauttaminen niiden oikeille omistajille. 

Rakennus peruskorjattaneen vuonna 2015–2016. Nykyinen rakennus ei täytä toiminnan asettamia vaatimuksia muun muassa saavutettavuuden ja tekniikan suhteen. Myös kokoelmatoiminta edellyttää asianmukaisia työ- ja säilytystiloja. Kokoelmatilat ovat tällä hetkellä täynnä ja selvitystyö jatkuu tilojen saattamiseksi ajan tasalle. 

Vuoden 2014 alussa museon näyttelytoiminta jatkuu pienessä mittakaavassa. Tarkoituksena on toteuttaa alakertaan muistojen olohuone. Paikallishistoriallista käyttökokoelmaa hyödyntäen mahdollistetaan kokeileminen ja tekemällä oppiminen. 

Haluamme rakentaa uuden museon yhdessä kaikkien sastamalalaisten kanssa. Otamme kiitollisina vastaan ajatuksianne, toiveitanne, haaveitanne ja kehittämisideoitanne museon uudistamiseksi. Uusi museo avataan suunnitelmien mukaan vuonna 2017, jolloin Vammala täyttää 110 vuotta ja Suomi 100 vuotta. Palautetta voi antaa Sastamalan pääkirjastolta löytyviltä palautelomakkeilla. 

Leena Aaltonen
Museonjohtaja, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Sastamalan seudun museo

6.6.2013

Avoimet ovet olivat menestys

Sastamalan seudun museolla vietettiin 6.6. avoimien ovien päivää. Paikalla kävi yli 100 ihmistä ottamassa kantaa museon uudistamiseen. Päivä kului ihmisten kanssa jutellessa ja hyviä ideoita muistiin merkitessä.

Näyttelyssä tavattiin tuttuja
ja muisteltiin menneitä
Selväksi tuli, että Sastamalan seudun museota tarvitaan ja paikallishistorian esittelemiselle on tilausta. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että museo on auki. Museon sulkeminen loppuvuodeksi herättikin vilkasta keskustelua. Selvää kuitenkin oli, että kävijöiden mielestä näyttelyt kaipasivat uudistamista. 

Museolta toivottiin esimerkiksi koulujen esittelyä sekä monipuolisempaa näkökulmaa paikallisiin yrityksiin. Näyttelyideoita tuli vaikka millä mitalla, esimerkiksi tukkilaiskulttuurin esittelyä toivottiin. Nähtiinkin tärkeäksi, että museossa käsiteltäisiin yleisiä aiheita, mutta Sastamalan näkökulmasta.

Reki keräsi myös suosiota
Esineiden ja asioiden ”laputtaminen” kiinnostaviin ja ei-kiinnostaviin oli suosittu aktiviteetti. Monen mielestä esineet olivat hyvin kiinnostavia, mutta kritiikkiä herätti se, että esineiden taustasta ja käyttötarkoituksesta ei kerrota tarpeeksi. Selväksi tuli, että museolle kaivataan omaan arkeen linkittyviä asioita: miten ennen asuttiin, syötiin ja niin edelleen. Asiat onkin varmasti selitettävä jatkossa tarkemmin: enää ei riitä se, että esillä on juustomuotti. Pitää myös kertoa tarina esineen taustalla ja vieläpä kiinnostavasti.


Suosituimmat esineet museossa olivat usein isoja ja selkeitä kokonaisuuksia: myllyn pienoismalli, reki, jauhinkivet, savupirtti, astiat ja kangaspuut. 

Kaikista suosituin oli kuitenkin 1900-luvun alusta peräisin oleva Ericssonin puhelin.

Ericsson 1900-luvun alusta
Miksi juuri puhelin? Puhelin kuvaa ehkäpä edistystä ja nostalgiaa samaan aikaan: Puhelimet ovat muuttuneet paljon, mutta silti puhelimessa puhuminen on kaikille tuttua. Esine on satavuotias, mutta käyttötarkoitus voidaan helposti ymmärtää. 

Moni muu esine jäi ehkä lapuitta sen takia, että käyttötarkoitusta on hankala sijoittaa omaan elämään. Tässä onkin museon haaste: esitellä myös nykyihmiselle vieraita esineitä, mutta niin, että mennyt aika tulee ymmärrettäväksi.